Köyhä aatelismies Alonso Quijano menettää järkensä luettuaan liikaa ritariromaaneja. Hän ottaa nimekseen don Quijote Machalainen ja ryhtyy taistelemaan maailman vääryyksiä vastaan. Idealistinen don Quijote kelpuuttaa uskolliseksi aseenkantajakseen järkevän Sancho Panzan. Tragikoominen Don Quijote on ajaton klassikko, johon koko myöhempi kertomakirjallisuus vertautuu. Jyrki Lappi-Seppälän nykysuomennos saattaa 400 vuotta sitten ilmestyneen klassikon ansiokkaasti 2000-luvulle.

Karl on älykäs ja miellyttävä nuorukainen, mutta etsiessään sijaansa tässä uudessa maailmassa hän jää alituisesti tappiolle, koska ei osaa olla kova eikä röyhkeä. Karl on tyypillinen kafkalainen henkilö siinä suhteessa, että hän joutuu ilman omaa syytään tai mitättömästä syystä läpäisemään nöyryytyksen toisensa jälkeen. Häneen takerrutaan kiinni, hänen sanojaan väännellään, ja kaikki mitä hän tekee tai jättää tekemättä tulkitaan hänen vahingokseen. Kirjan on suomentanut Elvi Sinervo.

Kafkan Oikeusjuttu on käsite. Se on kuvaus yksilön kohtaamisesta kasvottoman, selittämättömän vastavoiman kanssa, kysymyksistä jotka jäävät vastausta vaille, puheesta johon kukaan ei reagoi. Kafkan ensimmäinen postuumi teos vuodelta 1925 osui kipukohtiin, jotka eivät ota parantuakseen. Kirjan on suomentanut Aukusti Simojoki.

Marsilaiset ovat hyökänneet! Niiden alukset syöksevät ilmaan polttosäteitä ja tappavaa, mustaa kaasua. Hirviömäiset olennot ja hurjat taistelukoneet saavat ihmiset silmittömän kauhun valtaan. Miten käy planeetta Maan? H. G. Wellsin Maailmojen sota vuodelta 1898 kuuluu tieteiskirjallisuuden merkittävimpiin klassikoihin. Kirjan on suomentanut Matti Kannosto.

Rakkaus, kiihko, kosto. Kapinallisen Catherinen ja leppymättömän Heathcliffin rakkaus on intohimoinen, pakkomielteinen ja täyttymätön. Kartanon tytär Catherine ja ottopoika Heathcliff kasvoivat yhdessä, mutta eivät voi saada toisiaan. Kun Catherine suostuu valitsemaan soveliaamman miehen, Heathcliffin ja Catherinen rakkaus saa äärimmäiset ulottuvuudet. Teos jäi Emily Brontën (1818–1848) ainoaksi romaaniksi. Kirjan on suomentanut Eila Pennanen.

Rouva Bovary kertoo turhautuneen maalaislääkärin rouvan Emma Bovaryn onnen ja romantiikan tavoittelusta, joka johtaa traagiseen tunteiden kierteeseen. Ilmestyessään teoksen psykologisesti tarkkanäköinen kuvaus naisen intohimosta ja seksuaalisuudesta herätti suuren skandaalin. Rouva Bovary on myös romaani kirjallisuudesta itsestään, täydellisen tyylitaiturin kertomus naisesta, joka lumoutui lukemastaan. Kirjan on suomentanut Anna-Maija Viitanen.

Eletään 1800-luvun alkuvuosikymmeniä. Yksi ylikuumenneen talouden uhreista on nuori Nicholas Nickleby, joka isänsä onnettomien liiketoimien ja äkkikuoleman vuoksi joutuu puille paljaille. Lontoolaisessa köyhäinkoulussa Nicholas yrittää hankkia elantoaan kammottavan Wackford Squeersin alipalkattuna apulaisena – ennen kuin jatkaa kulkuaan kohti parempaa elämää. Teos kuvaa aikakautta, jolle on tyypillistä keinottelevaan ja pröystäilevään elämänmenoon kätkeytyvä romahduksen alku. Kirjan on suomentanut Kersti Juva.

Mies vailla ominaisuuksia on viime vuosisadan suurimpia eurooppalaisia romaaneja, jota on verrattu niin James Joycen kuin Marcel Proustin yrityksiin hahmottaa kokonainen elämänkuva romaanin puitteissa. Kirjan päähenkilö, lahjakas mutta kyyninen Ulrich nimitetään rappeutuneen ja kuolevan Kakanian valtion ”paralleeliaktiota” valmistelevan komitean pääsihteeriksi. Vain kevyesti peitelty iva ja ironia byrokratiaan tukehtuvaa Itävalta-Unkaria kohtaan on Musilin kehys 1900-luvun ensimmäiselle täysin modernille ihmiskuvalle. Kirjan on suomentanut Kristiina Kivivuori.